Talousarvio 2003 ja taloussuunnitelma 2003-2005

ESIPUHE

Hyvinvointivaltiota ylläpitävän talouden keskeinen elementti on kilpailukyvyn perusedellytysten turvaaminen. Talouden rakenneongelmiin, ennen kaikkea työttömyyteen, ei kuitenkaan ole kyetty vaikuttamaan. Keskeistä myötäsukaiselle yhteiskuntakehitykselle on myös yleisen osaamistason nostaminen. Sekä se, että yrittäjät ja yritykset tarvitsevat tehokkaasti toimivaa julkista sektoria. Demokratia ja toimiva talous tuovat hyvinvointia. Yhteiskuntamme muuttuu kovaksi, jos emme pidä huolta julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainosta ja yritystoiminnan menestymisen mahdollisuuksista. Todellinen hyvinvointi ei kuitenkaan synny yksin taloudellisella hyvinvoinnilla.

Kuntatalouden ongelmana on ollut arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys. Toistuvana huolen aiheena on se, millaisella rahoituspohjalla hyvinvointia kulloinkin ylläpidetään. Samanaikaisesti on leikattu tulopohjaa ja lisätty tehtäviä. Tavoitteena on velvoitteiden ja rahoituspohjan aiempaa parempi vastaavuus. Ratkaisevia ovat poliittiset valinnat, koska menoilla on tulojen asettamat rajat. Suurta liikkumavaraa ei kuitenkaan ole olemassa menorakenteiden ja velkaantumisen vuoksi. Tänä vuonna verotilityksissä tapahtuva oikaisu lisää verotuloja. Oikaisu on kertaluonteinen. Vastaisuudessa verotulojen kasvu näyttää tyrehtyvän, joten rahoitusongelmat tulevat kasvamaan ja kunnallistalous kääntyy selkeästi alijäämäiseksi.

Tämän päivän, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden menopaineet kohdistuvat sosiaaliturvaverkon ja terveydenhuollon menojen kasvuun sekä väestön ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Velvoitteet ovat tulossa liian raskaiksi. Kaupunki on toki tehostanut toimintaansa ja niin on tehtävä jatkossakin. Pelkästään palvelujen tehostamisen kautta ei kuntataloutta kuitenkaan kyetä saattamaan tasapainoon, eikä pelkällä kuntatalouden vakauttamisella kuntalaisten peruspalveluja turvata.

Henkilöstön asema ja asenne on keskeinen. Työelämän hyvinvointi koostuu hyvästä yhteistyöstä, yhteisöllisyydestä, arvostuksesta ja yhdessä tekemisestä. Jos ei arvosta toisen tekemistä, ei lopputulos ole paras mahdollinen. On turha puhua henkilöstön hyvinvoinnista, jos ei ole kannattavuutta. Kannattavuus luo turvallisuutta. Sanoilla ja teoilla pitää olla vankka yhteys ja strategian pitää näkyä käytännössä. Arvoista puhuminen on turhaa, jos asenteet ovat muuttumattomia ja teot puuttuvat. Automaattisesti käyttöönotetut järjestelmät synnyttävät vain näennäisen kuvan muutoksesta ja kehityksestä. Uudistushalun täytyy näkyä tuotteissa ja palveluissa, mutta ei välttämättä organisaatiossa itsessään. Kirjoitetaanpa tavoitteellisen tuloksellisuuden nimissä mitä tahansa, on syytä muistaa, että ihmiset osaavat laskea ja he laskevat. Työelämässäkin henkilökohtainen etu on ihmisten paras kannustin - niin nyt kuin tulevaisuudessa. Työn palkitsevuus on tosin muutakin kuin työstä saatu palkka.

Suomi, Kainuu ja Kajaani ovat kymmenen vuoden päästä hyvin erilaisia kuin tänään. Kainuun vielä toteutumaton hallintokokeilu antaa maakunnalle itsenäistä valtaa. Valta on, tulevaisuus selvästi hahmottaen, kyettävä muovaamaan yhteiseksi menestykseksi. Hallintokokeilu ei voi olla vaikuttamatta kaupunkiorganisaation rakenteisiin, henkilöstöön ja tulevaan taloudenpitoon. Varautuminen ja sopeutuminen alkaa nyt.

Erkki Vähämaa
kaupunginjohtaja

Sisältö