Palvelutarpeen kasvu näkyy henkilöstökuluissa
Maakuntavaltuusto kantoi huolta maakunnan korkeakoulutuksesta

Kajaani 15.12.2009

Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi maanantaina 14.12.2009 muutoksitta maakuntahallituksen vuoden 2010 talousarvioehdotuksen.

Valtuustossa maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen mukaan vuoden 2010 talousarvio on peruspalvelut turvaava mutta tiukka. Henkilöstökulut kasvavat kuitenkin ensi vuonna selvästi (5,8 miljoonaa euroa). Se johtuu osittain jo sovituista ja odotettavissa olevista palkankorotuksista, osittain palvelutarpeen kasvuun liittyvästä henkilöstökulujen kasvusta.

Uusia henkilötyövuosia maakunta -kuntayhtymään tulee kuusikymmentä. Tästä suurin osa (19,5) on lainsäädännön muutoksista ja lakisääteisissä palveluissa havaituista puutteista johtuvaa, määräaikaisten vakinaistamista (16,5) ja ostopalveluja korvaavaa (7). Suurin osa kokonaan uusista vakansseista (17) sijoittuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisesti kotipalveluun.

Talousjohtaja Asta Tolonen totesi, että vuoden 2010 budjetti on siinä mielessä poikkeuksellinen, että edellisenä vuonna kerätyn liikkumavaran turvin tällä kertaa voidaan laatia talousarvio, jossa menot ovat suuremmat kuin tulot. Menot kasvavat 4,8 prosenttia, vaikka tulot kasvavat vain 3,5 prosenttia (ilman liikelaitoksia). Menojen tuloja suurempi kasvu ei kuitenkaan enää käy päinsä jatkossa, Tolonen totesi.

Palvelutarve kasvaa nelisen prosenttia vuodessa

Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkösen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa pelkästään ikääntymisen vuoksi pari prosenttia vuodessa. Yhdessä lääketieteen kehityksen ja lainsäädännön tuomien lisävaateiden kanssa tämä tietää noin neljän prosentin kasvupainetta kustannuksiin. Väestön ikääntymisen ohella Pääkkönen nosti esiin myös tänä syksynä selvästi kasvaneet nuorten perheiden ongelmat. Hänen arvionsa mukaan ongelmien nopea esiin nouseminen tässä taantumassa johtuu siitä, että nyt lapsiaan kasvattavat 1990-luvun laman kasvatit

Nyt Pääkkösen mukaan budjettiin sisältyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen 22 vakanssin henkilöstöpaketti turvaa välttämättömien tehtävien hoitamisen ja tuo lisäresursseja paljon toiveita herättävän nopean diagnostiikan yksikön käynnistämiseen. Käytännössä ongelmana on kuitenkin se, että budjetissa on tällä hetkellä kuudenkymmenen tehtävän mentävä palkka-aukko. Sen aukon täyttäminen ja budjetissa pysyminen on paljolti kiinni siitä, missä määrin ja millä aikataululla nyt perustetut vakanssit täytetään. Tässä yhteydessä huomiota kiinnitettiin myös määräaikaisten työntekijöiden rooliin ja merkitykseen. Sosiaali- ja terveyspuolella määräaikaisia on noin viidennes, yhteensä 650 henkilötyövuotta.

Palvelutarpeen lisääntymisestä huolimatta sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut edelleen (2008) hitaampaa Kainuussa (5,8 prosenttia) kuin koko maassa keskimäärin (8,8 prosenttia). 

Investointien puolella vuoroaan odottaa laaja keskussairaalan niin sanotun Tornin peruskorjaus.

Vimpelinlaakson remontti alkaa

Koulutustoimi varautuu ensi vuonna aloittamaan laajat peruskorjausinvestoinnit Vimpelinlaaksossa. Koulutustoimialan johtajan Anssi Tuomisen mukaan tätä varten liikelaitosperiaatteella toimiva Kainuun ammattiopisto on onneksi onnistunut keräämään jossain määrin pesämunaa. Muun muassa KAO:n marraskuussa saama laatupalkinto tuo Kainuun toisen asteen koulutukseen palkkioperusteista rahaa. Myös muuten hyvä sijoitus valtakunnallisissa vertailuissa tuo budjetissa näkyvien tulojen lisäksi tulosperusteista rahaa 915 000 euroa.

Tuominen painotti, että ammattiopisto ei tietyistä valtakunnallisista keskittämispyrkimyksistä huolimatta valmistaudukaan alasajoon vaan pyrkii vahvistamaan rooliaan osana maakunnallista innovaatiojärjestelmää. Tätä roolia tukee muun muassa uusi prosessiteollisuuden tutkinto, joka avaa mahdollisuuksia tukea muun muassa biopolttoaineen ja kaivosteollisuuden kehittämiseen.

Tuomisen mukaan Vimpelinlaakson investoinnit rasittavat koulupuolen budjettia 2010-luvun alussa samaan aikaan kun oppilaiden lukumäärä putoaa selvästi. Tänä vuonna Kainuussa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia on 1014, mutta parin vuoden kuluttua yhdeksäsluokkalaisten määrä putoaa alle kahdeksaansataan. Sen jälkeen pudotus pysähtyy ja opiskelijoiden määrä vakiintuu, mikä avaa koulutusjärjestelmälle toiveikkaita tulevaisuuden näköaloja.

Korkeakoulutuksen säilyminen suurin huolenaihe   

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Marisanna Jarva kiitti talousarvioesitystä. Maakunnan edunvalvonnan nostamista budjettiin erilliseksi osioksi pidettiin hyvänä. Erityisen tärkeinä Keskustan ryhmä pitää korkeakoulutuksen säilyttämistä maakunnassa ja Kainuun saavutettavuuden parantamista. Jatkoa ajatellen luottamushenkilöt toivovat pääsevänsä entistä enemmän mukaan muun muassa kilpailutusten valmisteluun ja samoin entistä tiiviimmin myös maakuntamallin valmisteluun.

Vasemmistoliiton Jouko Korhosen puheenvuoron mukaan maakunta-kuntayhtymässä on luotu yhteistyössä henkilöstön kanssa uutta toimintakulttuuria, joka kelpaa malliksi muulle Suomelle. Hän totesi, että valtiontalouden tarkastusviraston viime viikolla julkistama raportti oli oikeassa siinä, että maakuntavaltuustolla ei ole tarpeeksi valtaa maakunnan kehittämisrahan suhteen. Hän myös toivoi entistä vahvempaa maakunnan edunvalvontaa esimerkiksi alueellistamisessa.

Kokoomuksen Eero Suutarin mukaan hyvä aika on nyt takanapäin. Hän kantoi huolta väestökehityksestä erityisesti Kehys-Kainuussa. Elinkeinoelämän puolella kehitys on ollut dramaattista, liikevaihto on laskenut Kainuussa vuoden 2000 tasolle.  Tämän vuoksi maakunnan elinvoima on uhattuna. Hänen pääviestinsä oli, että menoraamissa on näissä oloissa pysyttävä.

Sosialidemokraattien ryhmäpuhuja Vuokko Matero kiinnitti huomiota pienten kuntien palveluihin ja toivoi, että ne muistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. Hän varoitti myös liiasta valtakunnallisten mallien orjailusta ja kannusti kainuulaisia jatkamaan itsenäisesti Kainuun oman mallin kehittämistä.

Perussuomalaisten Pentti Kettusen mukaan maakunta-kuntayhtymä on kulkenut oikeaan suuntaan, ja kansalaisia on kuultu entistä enemmän. Hän arvosteli kuitenkin yksityisten lääkäriasemien levittäytymistä perinteisesti julkisesti hoidetulle alalle sosiaali- ja terveyshuoltoon.  Ehtona kokeilun jatkolle Kettunen esitti avoimet ja salaiset maakuntavaltuuston vaalit ja maakuntahallituksen puheenjohtajuuden siirtämisen luottamushenkilölle.

Vihreiden Sanni Väisänen toivoi, että maakuntavaltuusto saisi enemmän tietoa maakunnan itsehallinnon arvioinneista. Myös hänen mukaansa kansalaisvaikuttamista täytyy edelleen kehittää. Vihreiden ryhmä nosti myös  esille ilmastonmuutoksen huomioimisen myös talousarviossa.

Sitoutumattomien Veli-Matti Karppisen mukaan Kajaanin yliopistokeskus toi vahvoina alkuvuosinaan maakuntaan 200 miljoonaa euroa. Tässä mielessä sekä yliopistokeskuksen että ammattikorkeakoulun säilyminen Kainuussa on koko maakunnan kannalta todella merkityksellistä. Sitoutumattomat ovat valmiita hyväksymään hallintokokeilun jatkon, joskin myös heidän mielestään kansalaisvaikuttamista on edelleen vahvistettava.

Kristillisdemokraattien Yrjö Sorvali yhtyi muiden ryhmäpuhujien kiittelyyn talousarvion valmistelun tasokkuudesta. Hän huolehti erityisesti kainuulaisten nuorten kohtalosta ja korosti valtuuston vastuuta sekä tässä asiassa että muuten maakunnan kehittämisessä.